KERAVAN OPISTON KÄSITYÖMATKA KESKI-SAKSAAN 3.8.-8.8.2018

Käsityömatkamme suuntautui tänä vuonna ystävyyskaupunkimme Ascherslebenin seutuville Keski- Saksaan. Harzin alue kuuluu Sacsen- Anhaltin osavaltioon, joten Berliiniin lennettyämme edessä oli noin 4 tunnin ajelu majoituskaupunkiimme Quedlinbergiin. Hotellimme  Zur Goldenen Sonne oli alueelle tyypillinen vanha talo, jota oli laajennettu vuosien saatossa yhdistäen eri taloja.  Siinä vaiheessa emme vielä tienneet, että tulisimme kyllä kaipaamaan viikon kuluessa ilmastointia ja hissiä lämpimän sään kuumetessa matkan aikana.

Pääkohteemme oli Unescon perintökohteessa Goslarin kaupungissa olevat taidekäsityömessut, jonne suuntasimme heti lauantaiksi. Sieltä löytyi katsaus saksalaisesta käsityöstä, sekä perinteistä että uutta designia ympäri Saksaa. Tulomatkalla pistäydyimme Bad Harzburgissa sijaisevassa Cafe Winiwukissa, jossa oli erikoisessa talossa ja ateljeessa käsitöitä ja designia myös Suomesta (Marimekko, Annikki Karvinen).

Sunnuntain aamupäivä kului Blankenburgissa sijaitsevassa Kloster Michaelsteinin käsityömarkkinoilla, joita voi luonnehtia musiikkivoittoisiksi paikallismarkkinoiksi verrattuna edellisen päivän isoihin markkinoihin. Sieltä löysimme tuttujakin - Quedlinburgissa sijaitsevan suomalaisen kaupan Little Finlandin pitäjän Mari Raatikaisen ja hänen saksalaisen miehensä. He olivat tulleet myös markkinoille myymään suomalaisia tuotteita. Opiston entinen työntekijä Mari oli korvaamaton apu tätä matkaa suunnitellessa ja auttoi etsimään sopivia käyntikohteita. 

  

Iltapäivällä ajelimme Harzin vuoristossa, joka tekee alueesta halutun ulkoilu- ja patikointikohteen. Näimme maailman toiseksi pisimmän riippusillan, jonne emme kuitenkaan menneet jonottamaan. Pysähdyimme Hiilenpolton näytöspaikalle, jossa sattuikin olemaan meidän onneksemme käsityöläisten päivä. Esillä oli paikallista käsityötä ja työnäytöksiä. Ja valtavia puita. Ajelun päätöskohteena pysähdyimme Stolbergissä, ehkä kauneimmassa alueen kaupungeista.

 

Maanantai aamupäivä oli varattu Quedlinburgiin tutustumiseen – onhan se myöskin Unescon maailmanperintökohde. Erittäin kaunis ja viehättävä kaupunki, jossa hyvin kuluu aamupäivä kaupungilla kierrellessä tai Bimmelbahnilla linnalle noustessa.

Iltapäivällä lähdimme ystävyyskaupunkimme Ascherslebenin suuntaan. Ermslebenissä meitä odotti Suomi-Saksa seuran Christian Freytag, jonne hän oli järjestänyt meille leivoskahvit sekä Salzkreisin kansalaisopiston esittelyn. Olimme vieraina Konradsburgin benediktiiniläisluostarissa, jossa saimme pienen käsityötuokion paikallisen kansalaisopiston opettajan Diana Nikolauksen pitämänä. 

  

Ilta meillä kului  Rudiger Schulzin seurassa ystävyyskaupungissamme Ascerslebenissä Hän esitteli kiertoajelulla kaupungin ja läheisen linnan sekä tarjosi illallisen koko porukalle. Hieno ele ystävyskaupungiltamme ja erityisesti hra Schulzilta. Muistamme lämpimästi! 

 

Tiistaina lämpötila nousi nousemistaan ja me suuntasimme Halberstadtiin ihailemaan Tuomiokirkkoa ja sen ainutlaatuisia tekstiiliaarteita. Dom Schatzissa pääsimme näkemään tuhat vuotta vanhoja tekstiilejä, joita ei paljoakaan ole esillä koko maailmassa – ainutlaatuista!

Iltapäiväksi ajelimme Wernigerodeen, joka on ehkä Quedlinburgin kanssa alueen hienoimmat kaupungit. Historiaa riittää rakennuksissa satoja vuosia taaksepäin ja linna kuuluu jokaiseen alueen pikkukaupunkiin muistuttaen maan ruhtinaskuntamenneisyydestä. Halberstadtissa on ehdottomasti alueen monipuolisin ostoskatu, joskin kuumuus haittasi ainakin vaatteiden sovittamista. Yhdessä nautittiin paikallisessa Kartoffelnhausissa päivällinen ja kiiteltiin paikallisoppaamme Tabea Selent ja hänen tukijoukkonsa, äiti Ines Selent. He olivat käytännön apuna monessa matkanjärjestelyn yksityiskohdassa.

Lähtöpäivänä aikaistimme aamua ja vietimme ilmastoidussa bussissamme matkan Berliiniin. Onneksi ohjelmassamme olikin suomeksi opastettu kierros omalla bussilla ympäri Berliiniä, joka oli aivan loistava ottaen huomioon ulkoilman lämpötilan 38 astetta. Pari tuntia saimme lounastauoksi ja jaloitteluun Aleksanderplazin lähettyvillä ennen kuin bussi vei meidät takaisin Tegelin kentälle ja kotimatkalle.

Matka onnistui loistavasti huolimatta vallinneesta kuumuudesta – matkalaiset osasivat pitää huolta hienosti itsestään ja toisistaan. Erityiskiitos matkanjohtajalta siitä, että porukka oli aina ajoissa bussissa - kaikki sujui mutkattomasti.  Seuraavaa matkaa jo järjestäen kiittelee Aune!