KIRJANSIDONTAA JA KORJAUSTA

Miksi halutaan opiskella niinkin erikoista aihetta kuin kirjan sitomista, kirjojahan saa valmiina sidoksina kaupasta? Usein kirja, johon olemme mielistyneet on kulunut ja kolhiintunut. Sen "takki" ei myöskään ehken vastaa käsitystä sisällöstä. Tällaiselle aarteelle halutaan antaa uusi, yksilöllinen ulkoasu. Voisiko olla parempaa lahjaa ystävälle kuin itse kirjoitettu ja sidottu kirja. Taiteellisia luonnoksia varten tarvitaan ehkä luonnoskirjaa, jota on helppo selailla. Tai halutaan rakentaa vieraskirja tai hääkirja ihan yksilöllisten näkökohtien mukaisesti.  Voisin vaikkapa verrata kirjan tekemistä ruuanlaittoon; miksi laittaa ruokaa itse kun sitä saa kaupastakin? Ei kuitenkaan minun itseni makuista ja tapaista. Kuvassa esimerkkejä uudelleen sidotuista eli uusiin vaatteisiin puetuista kirjoista.

Myös rakasta kirjaa voidaan korjata niin, että se on käyttökelpoinen ja luettavissa, mutta säilyttää alkuperäisen olomuotonsa mahdollisimman hyvin. Alla tyypillinen perheraamattu rikkinäisenä ja korjattuna.

Yleinen käsitys on, että kirjan sitomisessa tarvitaan paljon erikoisia ja raskaitakin työkaluja. Tämä ajatus ei pidä paikkaansa, perustyökalut ovat kuvassa.

Pääosa näistä on jokaisessa kodissa jo valmiina. Paperin taittamiseen sopiva taittoluu on useimmille tuntematon (kuvassa alhaalla 4. oikealta). Sekin voidaan korvata alkuvaiheessa vaikkapa puisella voiveitsellä (ei kuitenkaan käytetyllä).

Kursseille osallistujista  yleensä osa on jo kokeneita kirjansitojia, osa aivan uusia ja osa siltä väliltä. Tätä voidaan pitää toisaalta haasteena mutta toisaalta se on vahvuus.  Opiskelijat pystyvät ohjaamaan tarvittaessa toisiaan. Tästä syntyykin toinen etu - kurssilaisista muodostuu kiinteä ryhmä, joka uutta oppiessaan ja vanhaa kerratessaan muodostaa myös sosiaalisen ryhmän, jossa arjen paineet helposti unohtuvat.

Seppo Seppälä

Kurssin opettaja

Kirjansidonnankurssilla on vielä muutama paikka vapaana,  kurssi alkaa ke 5.9. Ilmoittautua voit tästä!